Aatetoverit eivät unohda 98 vuotta sitten menehtyneitä pälkäneläisiä punaisia.
Vapunvieton vakavimmat tunnelmat koetaan niinä hetkinä, kun työväenjärjestöt laskevat kukat vuoden 1918 sodassa punaisten puolella kaatuneiden, teloitettujen tai muulla tavoin menehtyneiden aatetoveriensa muistomerkeille.
Sodassa menehtyi Kansallisarkiston Sotasurmat- tietokannan mukaan yhteensä yli 27 000 punaista. Joidenkin tahojen mielestä luku on liian alhainen, eikä tarkkaa määrää pystytä koskaan saamaan selville, koska kaikkien kadonneiden kohtaloa ei tunneta. On myös mahdotonta selvittää kaikkien sodassa henkensä menettäneiden aatteellista kantaa tai yhteyttä itse sotatapahtumiin.
Raine Raition kirjoittaman Edestä aattehen -teoksen mukaan sota vaati kaikkiaan 145 pälkäneläistä uhria, joista suurin osa oli punaisia. Paikalliset eivät ole koskaan unohtaneet heitä eivätkä tinkineet oikeudestaan kunnioittaa heidän muistoaan, vaikka siitäkin piti aikanaan taistella.
– Vuoden 1921 vappuna hautausmaan portilla oli kaksi poliisia vahdissa, kun oli Onkkaalan työväen vappujuhla. He olivat varmistamassa, ettei punaisten haudalle päästäisi tulemaan. Mutta väki kiipesi aitojen yli ja piti muistotilaisuuden, kertoi nykyisen Luopioisten Vasemmistoliitto ry:n varapuheenjohtaja Vilho Nikkanen Pälkäneen punaisten vappuaamun muistohetkessä.
”Suomi on jo Naton harjoituskenttä”
Pieni joukko pälkäneläisiä työväenyhdistysaktiiveja kokoontuu punaisten muistomerkillä vuodesta toiseen.
Vappupäivä oli aamusta asti poikkeuksellisen lämmin ja kaunis, ja lintukuoro säesti innokkaasti työväenlauluja Tommolan hautausmaalla, jossa vuodesta toiseen yhtä uskollinen noin 15-henkinen joukko toi paikallisten työväenjärjestöjen yhteisen kukkatervehdyksen Pälkäneen punaisten muistomerkille.
Luopioisten Vasemmistoliitto ry:n varapuheenjohtaja Vilho Nikkanen joutui valmistautumattomana täyttämään vappupuhujan paikan, kun tehtävään lupautunut Tampereen kaupungin varavaltuutettu Ilkka Porttikivi oli äkillisesti sairastunut.
Tieto sairastumisesta tuli samana aamuna, joten Nikkaselle jäi alle kaksi tuntia aikaa suunnitella puhe vapputilaisuuteen. Aihe oli kuitenkin valmiiksi selvillä.
Vilho Nikkanen on levoton Naton lisääntyneestä läsnäolosta Suomen maaperällä.
Suomen tiivistynyt yhteistyö Naton kanssa ihmetyttää pitkän linjan vasemmistolaista.
– Olen huolissani siitä, miten Suomen käy, nytkin jo ennen joulua, kun maastamme on tullut Naton harjoituskenttä, Nikkanen sanoi suoraan.
Hän totesi, että kun Nato-joukkoja tuodaan eri puolelle Suomea ja jopa itärajan pintaan Kuopioon harjoittelemaan, henki on selvästi se, että puolustusliitto haluaa härnätä Venäjää.
– Tämä on selvä provokaatio Venäjää vastaan. Ei tiedä hyvää, että puolueeton Suomi antaa Naton käyttää alueitaan vapaasti sotaharjoituksiin, Nikkanen varoitti.
Panssariprikaatin johtama Maavoimien mekanisoitu harjoitus Arrow 16 on parhaillaan käynnissä Pohjankankaalla Niinisalossa ja jatkuu 13. toukokuuta asti. Harjoitukseen osallistuu Yhdysvaltain Euroopan maavoimajoukkojen osasto osana maavoimien kahdenvälistä yhteistyötä.
Suomi on kuulunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuodesta 1994, mistä alkaen Suomi kouluttanut ja kehittänyt asevoimiaan yhteistyössä Naton kanssa, sekä osallistunut rauhankumppanina Nato-johtoisiin sotilasoperaatioihin. Viime aikoina Suomen Puolustusvoimat on kehittänyt toimintaansa Nato-yhteensopivaan suuntaan.
